MÄNTYHARJU 1.7.2000

Viinaa, rähinää, naisia – koko perussuomalainen kesäsetti. Tulihan käytyä Järvi-Suomen sydämessä Mäntyharjulla. Totisesti yksi oudoimmista keikoista minkä kanssa on ollut tekemisissä…

Joskus talvella yksi kaveri pyysi meitä kotipaikkakuntansa kesäjuhlille soittelemaan ja mukaan saatiin myös Wasted, mietittiin että Transitilla olis sitten halpa yhdessä reissata. Luulin että se olis lähinnä joku pieni kyläjuhla. Sitten joku vähemmän kaunis kevätaamu Suosikista soitettiin ja haluttiin tehdä juttua tällaisen festivaalin tiimoilta, jestas sentään! Ei mokkaa ollut vielä ehtinyt keitellä ja ennen kuin oli edes herännyt tai mitään tajunnut oli jo antanut haastattelun kyseiseen "zineen". Eihän siinä sitten loppujen lopuksi ollut yhtään lausetta mitä olisin oikeasti sanonut, sellaista se sitten on… no, ehkä hyvä niin. Punk meininki joo. Ja sitten järjestäjätaho vielä vaati tekemään keikasta kirjallisen sopimuksen, jouduttaisiin maksamaan jos ei sinne mentäisi! Edes Ilosaaren tai muiden festarien kanssa ei oo tarvinut tuollaisia tehdä, no… ja vaikeaksi se meinasi käydäkin kun olen 3-vuorotöissä paperitehtaalla, olin jo monta päivää miettinyt miten selittäisin kaikille etten pääse kun lopulta viimeisenä hetkenä vuoronvaihto otti onnistuakseen.

Transit oli tässä vaiheessa myöskin kärähtänyt ja myyty jollekin höynähtäneelle torikauppiaalle liian kalliilla, se siitäkin kyydistä. Lisäksi ainoa ja oikea Wasted-rumpali Miikka tahtoi välttämättä Roskildeen ja sijaistamaan tuli muusikon maineessa ollut Red5-studion Toni.

Paikalle päästiin Lantakärryn vedellessä tyhjälle teltalle Klamydiaa hevimausteilla. Show sai spektaakkelimaisen päätöksen basistin suivaannuttua kitaristin oletettuun väärinsoittoon – ja vedettyä tätä turpiin! Ensin nyrkkiä, sitten monoa päähän ja sitten järkkärit hätiin siirtämään jäsentenväliset lavan taakse. Allrite!

Meidän vuorohan se sitten oli. Väkeä oli, jos mahdollista, vieläkin vähemmän. Enkä syytä ketään, en todellakaan olisi itsekään moiseen aikaan tullut sisään kärisemään kauniina iltapäivänä nykyisen vittumaisen alkoholilainsäädännön vallitessa. Järkkäreiden meininki kävi todella kypsyttämään mutta eivät ne toivottavasti siitä touhusta itsekään tykänneet. Perseestähän se keikka oli vaikka soitettiin sentään niin kuin pitikin. Kai.

Ja äkkiä pois! Ruokaa ei myöskään ollut kun ei sellaiseksi viitsi kutsua leivänkänttyjä joiden päällä on salaatinlehti, ei mitään muuta. Kun kerran jaksetaan panostaan joihinkin kirjallisiin vaatimuksiin ja Suosikkeihin niin ei luulisi olevan liikaa laittaa bändeille jotain syötävää, kyllä se melkein jokaisella kämäsellä punkkikeikallakin onnistuu… mutta kun ei niin ei. Siis ulkopuolelle järvenrantaan makoilemaan ja keskustaan pizzaa metsästämään. Ja mihin mestaan – Vegas! Jees! Se oli meininki paikka nimeä myöden.

Takaisin raahauduttiin, ei viitsinyt Wastedia missata. Olisi kyllä voinut Vegasiinkin jäädä, sen verran surullista touhu oli. Toni oli jo ns. iskelmäkunnossa eikä sellaisessa näköjään ainakaan se jätkä kovin tulista punkrokkia soita. Yhtä hyvin bändi olisi voinut näyttää vaan persettä, varmaan sillä olis ollu kovempi suosiokin niillä main. No, homma meni niin pitkälle ettei enää voinut kuin nauraa. Voin kyllä kuvitella kolmen jäsenen hävenneen silmät päästään ja halunneen juosta järveen. Ville kyllä juoksi huomaamattaan alas lavalta, taisi sattua…

Ja Natsipaska kehiin, huh! En käynyt teltan puolella mutta jengiin tuntuivat uppoavan laulut keskarista ja makkarasta. Jep, ehkä olen sitten elitisti mutta joku roti sentään!

Ilta alkoi pikkuhiljaa olla ohi ja paikalle saapui myös pääesiintyjä Kauko Röyhkä. (Natsi)paska jatkoi reippaasti yli itselleen varatun ajan ja pian Kaukon ja orkesterin aloitettua lähdettiin autuaammille alueille Clashin sinkkuja luukuttelemaan

<-BACK TO THE TEXT